Kiertotalous aluesuunnittelussa

Meiltä kysytään usein, miten kiertotalous tulisi ottaa huomioon aluekehityksessä ja kaupunkisuunnittelussa. Kysymykseen ei ole helppo antaa tyhjentävää vastausta, sillä kiertotalouden tulisi uudenlaisena kulutuksen ja tuotannon järjestelmänä sisältyä kaikkeen tekemiseen. Koronapandemian aiheuttamat haasteet tuotannolle ja taloudelle vain vahvistavat resurssiviisaan suunnittelun tarvetta. Resursseja tuhlaileva kaupunki on helpommin haavoittuva epävakaisten olojen koittaessa, kuin resursseja ylläpitävä ja raaka-aineita kierrättävä kaupunki.

Kaupunkikehitys ja aluesuunnittelu ovat monitahoisia prosesseja, jotka vaikuttavat merkittävästi kiertotalouden kehittymiseen yhteiskunnassa. Kaupunkeihin tiivistyy valtava määrä aineellisia resursseja, joiden pitäisi kiertotalouden periaatteiden mukaisesti olla tehokkaassa käytössä siten, että niiden arvo säilyy. Kaupungin eri toiminnot ovat vaikuttavassa osassa materiaalien ja aineiden kiertokuluissa, kuten esimerkiksi ravinteiden kierrossa. Kaupunkirakenne ja sen palvelut luovat elämäntapoja, joiden ekologinen jalanjälki on parhaimmassa tapauksessa mahdollisimman pieni. Lisäksi teollisuus ja asutus vaikuttavat väistämättä jollain tavalla, huonolla tai hyvällä, ympäröivän luonnon kantokykyyn, mahdollisuuteen uusiutua ja ylläpitää ekosysteemipalveluita, kuten veden ja hiilen kiertoja.

Kiertotalous tulisi määritellä konkreettisiksi tavoitteiksi

Mitä selkeämmin kiertotalouden tavoitteet ja kriteerit aluekehityshankkeelle on määritelty, sitä varmemmin ne myös toteutuvat. Hankkeilla on tyypillisesti pitkä vuosien elinkaari sekä monta suunnittelijaa ja päätöksentekijää. Esimerkiksi kirjaukset jakamistaloutta tukevasta kaupunkirakenteesta ja materiaaleja kierrättävästä rakentamisesta vaativat tarkentamista, jotta suunnittelijat ja arkkitehdit ymmärtävät miten näihin asioihin vaikutetaan ja mikä oikeastaan on haluttu lopputulos. Materiaalien kierrätys ei ole kiertotalouden tarkoitus, vaan kiertotaloudella tavoitellaan hyvää elämää ja kestävää liiketoimintaa maapallon kantokyvyn rajoissa.

Hyvien tavoitteiden asettaminen ei ole helppoa. Tavoitteet eivät saisi olla liian deskriptiivisiä, jotta keinoista ei tule lopputulosta tärkeämpiä. Toisaalta liian monitulkinnalliset kirjaukset, kuten ”… tukevat kiertotaloutta”, eivät juurikaan ohjaa päätöksentekoa. Meillä Ethicassa on kertynyt tästä jo monen vuoden ajalta kokemusta. Olemme olleet määrittelemässä kiertotalouden tavoitteita mm. Tampereen Hiedanrannan aluekehityshankkeessa ja sittemmin arvioineet myös näiden tavoitteiden toteutumista.

Suunnitelmien ja kaavojen kiertotalousvaikutuksia kannattaa arvioida

Olemme kehittäneet työkaluja, joilla arvioidaan kiertotalouden toteutumista aluekehityksessä suunnittelun ja kaavoituksen eri vaiheissa. Tarkastelemme miten suunnitelmat toteuttavat kiertotaloutta resurssien uusiutuvuuden, resurssien käytön tehokkuuden ja kiertojen rakentamisen näkökulmasta. Lisäksi arvioimme miten hyvin tilat ja infrastruktuuri mahdollistavat kestävät elämäntavat ja kiertotaloutta tukevien palveluiden kehityksen alueella.

Arviointia suosittelemme jokaiseen projektiin, riippumatta siitä onko sillä erityisiä kiertotaloustavoitteita. Mitä isommasta kokonaisuudesta on kyse, sitä suuremmalla syyllä tulisi rohkeasti heti alussa pohtia millaisia resurssien kulutukseen ja kiertoihin liittyviä systeemejä ollaan ylläpitämässä ja rakentamassa. Energia, vesi, ravinteet ja rakennusmateriaalit ovat kaupunkien olennaisimpia teknisiä resurssivirtoja, joihin kaupungin oma suunnittelu ja päätöksenteko vaikuttavat. Kiertotalouden tuoman uudenlaisen ajattelun tulisi näkyä jo alueeseen ja infrastruktuuriin liittyvissä ratkaisuissa ja yleissuunnitelmissa. Tämä tukee myös kaupunkeja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Haasteena suunnittelijoiden ja kehittäjien väliset siilot

Kiertotaloudessa ja resurssiviisaudessa pyritään kokonaisuuden kannalta parhaaseen ratkaisuun. Puhutaan systeemiajattelusta, joka haastaa suunnittelijat ja päätöksentekijät tarkkaan miettimään minkälaisia vaikutuksia käsillä olevalla ratkaisulla on muuhun ympäristöön tai toimintaan. Kun suunnittelu ja kehitystyö tapahtuu siiloissa, on vaarana, että ratkaisut ovat niin sanotusti osaoptimoituja. Huippuunsa viritetty energiajärjestelmä ei anna tilaa viherinfralle, turvallinen katusuunnitelma ei toimi hulevesien kannalta parhaalla mahdollisella tavalla jne. Kiertotalous onnistuu, kun kaupunkikehittämisen lähtökohtana on mahdollisimman monen synergian löytyminen kaupungin eri toimintojen, tilojen ja järjestelmien välillä. Hyvinvoivasta toimivasta systeemistä kertoo yhteyksien runsas määrä systeemin osien välillä, ei pelkkä osien määrä. Näin luodaan niin kutsuttua resilienttiä kaupunkiympäristöä.

Tämän takia tärkeintä suunnittelussa onkin kysyä mitä yhteyksiä on ja mitä vielä voisi olla esimerkiksi energiajärjestelmän, vesihuollon sekä virkistysalueiden välillä, ja valita ratkaisu, joka sallii suurimman määrän kestäviä, kiertoja tukevia synergioita. Jokaisella järjestelmällä, toiminnolla tai tilalla tulisi olla monta käyttötarkoitusta ja jokaista käyttötarkoitusta varten olisi hyvä olla useampi järjestelmä.

Toinen tärkeä periaate on suunnitella pitkän elinkaaren omaavat pysyvät järjestelmät ja elementit ensin ja vasta lopuksi helposti muutettavat asiat. Esimerkkejä pysyvistä elementeistä (ja siten kalliista muutoskohteista) ovat maanpinnan muodot ja vesi ja monet siihen liittyvät järjestelmät. Vastaavasti esimerkiksi puistomullan laatuun ja pintamateriaaleihin on helppo vaikuttaa myöhemmässäkin vaiheessa, kunhan pysyvämmät elementit on suunniteltu hyvin.

Summary: We are often approached with the question of how to implement circular economy principles in city planning. Together with our clients we have developed tools which help assessing whether various urban plans are bringing us closer to a sustainable and regenerative future. One of our tools is called an Urban Assessment tool, which guides the planning process at early stages of development. We have also helped our clients to set good circularity goals for their development projects. In addition, we have facilitated development teams to get out of their silos and increase cross-department collaboration.


Kirjoittaja:
Lilli Linkola
Lilli on Ethican kiertotalouskonsultti, joka on erikoistunut teolliseen ekologiaan ja järjestelmien mallintamiseen.
lilli.linkola@ethica.fi
+358 50 091 7196