Valmistava teollisuus käyttää n. 40 % budjetistaan materiaaleihin

Yli 60 % globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy materiaalien hankinnasta, prosessoinnista ja tuotteiden valmistuksesta. Lisäksi valmistava teollisuus käyttää n. 40 % budjetistaan materiaaleihin (lähde: EU Circular economy action plan). Puhumme siis globaalisti triljoonien dollarien haasteista. Suomalaisten ylikulutuspäivä oli tänä vuonna 31.3.2022, mikä tarkoittaa sitä, että laskennallisesti meidän kulutuksemme ylittää tuona päivänä maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Jotain täytyy siis muuttaa.

Vaihtoehtona on vähentää kulutusta merkittävästi tai irtikytkeä kasvu neitseellisten raaka-aineiden kulutuksesta siirtymällä kiertotalouteen eli esim. palvelumalleihin, toimivien tuotteiden tai osien uudelleenkäyttämiseen ja parempaan materiaalien kierrättämiseen. Todellisuudessa varmasti molempia tarvitaan, sekä vähentämistä että kiertotalouden lisäämistä. On siis selvää, että liiketoimintajohdon näkökulmasta liiketoiminnan on jossain vaiheessa pakko opetella pois nykyisistä lineaarisista liiketoimintamalleista (osta-käytä-heitä pois) – kiristyvän regulaation lisäksi tähän ohjaa myös kasvava paine asiakkailta. Tämän mahdollistamiseksi puhumme kiertotaloudesta ja materiaalien kierroista, eli miten arvokkaat tuotteet ja raaka-aineet saadaan takaisin uudelleenkäytettäväksi.

Toimitusketjusta liiketoimintaekosysteemiksi

Kiertotalouden toimintamallit voivat siis parantaa kannattavuutta ja suojata raaka-aineiden hinnan vaihteluilta sekä saatavuusongelmilta. Jo nyt, raaka-aineiden ja logistiikan kustannusten ollessa kovassa kasvussa, kiertotalouden toimintamallit tuovat mitattavaa hyötyä niille yrityksille, jotka ovat onnistuneet kaupallistamaan uusia tuote- ja palvelukonsepteja. Miksi kaikki eivät sitten toimi näin?

Ensinnäkin, materiaalin keräys ja kierrätys eivät yksistään riitä. Tarvitaan teollisuutta ja kannattavaa liiketoimintaa, joka elää tuotteiden ja materiaalien hyötykäytöstä niihin sitoutuneen arvon säilyttäen tai sitä kasvattaen. Kiertotalouden liiketoimintaekosysteemit ovat kokonaisia arvoverkostoja, jotka yhdessä kehittävät tuotteita, palveluita ja ratkaisuja kiertotalouden periaatteita ja liiketoimintamalleja hyödyntämällä. Kiertotalouden liiketoimintaekosysteemit eivät siis ole toimitusketjuja, jotka vain kierrättävät syntyvät jätteensä (=kierrätystalous), vaan ne hyödyntävät monipuolisesti kiertotalouden mahdollisuuksia luoden uutta arvoa kaikille ekosysteemin toimijoille. Tällaisen liiketaloudellisesti kannattavan ekosysteemin kehittäminen ei ole aina helppoa – yrityksen oman liiketoiminnan lisäksi tarvitaan koko systeemin kehittämistä yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi.

Toiseksi, merkittävä haaste kiertotaloudessa on äärettömän laaja materiaaliportfolio – jokainen materiaali ja tuote on elänyt erilaisen elämän, joka johtaa erilaiseen laatuun. Toiset ovat vanhempia, toiset likaisia ja useimmat myös sekoittuneet muiden materiaalien kanssa. Uusien kiertotalouden materiaalien kannattavassa ja arvoa säilyttävässä hyödyntämisessä on vielä paljon haasteita, joita erilaisissa kiertotalouden ekosysteemeissä ratkotaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön Kiertotalouden ekosysteemit (2020) -julkaisun mukaan kiertotalouden liiketoimintaekosysteemit voidaan jakaa kolmeen:

  1. Alueellisista vahvuuksista ponnistavat ekosysteemit, esimerkiksi Turussa sijaitseva Topinpuiston kiertotalouskeskus, joka tuo yhteen eri toimijoita luoden uutta liiketoimintaa
  2. Teollisuuden vahvojen vetureiden ekosysteemit, kuten akkuteollisuuteen ja bioteollisuuteen syntyneet verkostot
  3. Kiertotalousvisioon nojaavat ekosysteemit, joiden malliesimerkki on Suomen tekstiiliteollisuuden kiertotalousekosysteemi, jossa vision pohjalta on syntynyt kokonaan uutta liiketoimintaa

 

Ratkaisu on läpinäkyvyys ja yhteiskehittäminen asiakkaiden ja kumppanien kanssa

Kiertotalous vaatii liiketoiminnoilta uudenlaista tekemistä. Tärkeintä uusien mahdollisuuksien löytämiseksi on tunnistaa oma rooli ja parhaat kumppanuudet uudessa systeemissä. Yritysten tulee pystyä hahmottamaan ja optimoimaan kokonaisprosessia koko arvoketjun osalta aina kumppaneista asiakkaisiin. Yritysten, kuluttajien ja regulaattoreiden tarve tietää mistä tuotteet ja materiaalit ovat peräisin, ja mitä ne sisältävät on kiihtyvään tahtiin nouseva vaatimus. Ilman läpinäkyvää materiaalivirtaa ja prosessia tuotteita ei kohta enää osteta.

Työkalut eivät ole itsessään uusia. Organisaatiot ovat seuranneet liiketoimintaprosessejaan ja materiaalivirtoja toiminnanohjaus-nimellä. Uusimpia tuulia on monikanavainen tiedon hyödyntäminen, prosessin reaaliaikaisempi seuranta ja lopputulosten ennustaminen datan ja tekoälyn avulla. Parempi materiaalivirtojen ymmärrys tuottaa mahdollisuuksia saavuttaa säästöjä esimerkiksi tehostamalla toimintaa olemassa olevia prosesseja optimoimalla tai lisätä myyntiä kohtauttamalla paremmin organisaatiosi toimintaa tunnistettuun kysyntään. Ymmärryksen lisääntyminen mahdollistaa myös esimerkiksi kokonaan uusien asiakasryhmien löytämisen.

Ethican ja Solitan yhteistyö mahdollistaa aidosti vaikuttavan kiertotalouden digitalisaation edistämisen

Ethican ja Solitan yhteistyössä yhdistyvät Ethican syvällinen kiertotalouden liiketoiminnan ja ekosysteemien kehittämisen asiantuntijuus ja Solitan vankka kokemus digitaalisten palveluiden kehittämisestä ja kyky viedä ne ideasta tuotantoon. Yhdessä me autamme tunnistamaan yrityksenne kiertotalousmahdollisuudet sekä rakentamaan toimivan ekosysteemin konsultoimalla kiertotalouden systeemitason mahdollisuuksien tunnistamisessa, käytännön prosessien laatimisessa, läpinäkyvyyden saavuttamisessa, automatisoinnissa ja kaiken tämän merkityksellisessä kommunikoinnissa asiakkaille.

Case-esimerkkejä:

 

Teksti:

Ville Grönlund, Circular Economy Consultant, Ethica

Paula Fontell, CEO & Co-Founder, Ethica

Olli Lindroos, Business Lead, Solita