Reilut 25 vuotta aikaa saavuttaa tavoite hiilineutraalista Euroopasta. Vaikka juuri nyt puhe on paljolti hiilinieluista, on päästöjen leikkaaminen vaikuttavin ja realistisin ilmastotoimi. Science Based Targets initiative on laskenut rakennusalan hiilibudjetin ja päästövähennysten skenaarion vuoteen 2050, jolla lämpeneminen voitaisiin rajoittaa 1,5°C asteeseen pidemmällä tähtäimellä. Rakennusten materiaalien ja tuotteiden valmistukseen liittyvien päästöjen tulisi skenaarion mukaan laskea nykyisestä jopa 99 % seuraavien 25 vuoden aikana. Hiilinieluja kasvattamalla päästövaraa voidaan ehkä kasvattaa muutama prosentti, mutta käytännössä tavoite tarkoittaa uudisrakentamisen minimoimista ja nykyisten rakennusten käytön maksimointia niin sellaisenaan kuin myös uudelleenkäytettävinä osina ja materiaaleina.
Hiilidioksidipäästöjen lisäksi monien raaka-aineiden saatavuuteen liittyy riskejä pitkällä tähtäimellä. Betoniin sopivaa hiekkaa hamstrataan jo joissain maissa tulevaisuuden rakentamisen tarpeisiin, ja energiantuotannon viherryttämiseen tarvittavissa materiaaleissa on monia kriittisiä raaka-aineita, joita saadaan vain muutamista, konfliktialttiista paikoista maailmalla. Tänään suunniteltavat rakennukset tulisikin jo nähdä tulevaisuuden materiaalipankkeina, ja miettiä millaisilla tuotevalinnoilla rakennetun ympäristön aineellinen arvo säilyy parhaiten. Kiertotalouden ajattelumallien omaksuminen ja moninaisten keinojen käyttöönotto on avainasemassa muutoksen toteuttamisessa.
Kestävimmät ja merkittävimmät muutokset tapahtuvat maailmankuvan, ajattelumallien ja uskomusten tasolla. Millainen on suhteemme rakennuksiin, tuotammeko ympäristöjä seuraaviksi 50 vai 200 vuodeksi? Näemmekö luonnon vain resurssina vai onko sen säilyttämisellä myös itseisarvo? Kuvittelemmeko että ihmisen yhteiskunnat voivat jatkaa nykymenoa ympäristön hyvinvoinnista riippumattomina vai pitäisikö toimintamme järjestää uudelleen niin että se tukee myös luonnon hyvinvointia? Rakentamisen päästöjä ei kompensoida kaupungissa tapahtuvilla toimenpiteillä, mutta paljon positiivisia vaikutuksia voidaan kuitenkin tuottaa tukemalla monimuotoisuutta, ekosysteemipalveluja sekä kaupunkilaisten ympäristömyönteistä mielenmaisemaa.
Kuvittele maailma, jossa sekä ympäristö että ihmiset voivat kukoistaa. Tuntuuko tarvittava muutos isolta? Ehkä jopa mahdottomalta? Olemme kuitenkin itse asettaneet kehykset, joiden puitteissa toimimme ja rakentaneet järjestelmän, joka murentaa luonnon kantokykyä. Pystymme siis myös muuttamaan nämä niin, että ne mahdollistavat ihmisen ja luonnon tasapainoisen yhteiselon. Yksi aktiivisesti käynnissä olevista systeemitason murroksista on siirtymä kiertotalouteen. Parhaassa asemassa murroksen keskellä ovat ne yritykset, jotka eivät vain seuraa lakia, vaan pyrkivät kehittämään planeetan rajoissa pysyviä toimintamalleja, esimerkiksi keräämään omia tuotteitaan takaisin uuden tuotannon raaka-aineiksi, ja jakamaan näistä syntyneitä oivalluksia myös säädännön suuntaan.
Uudistavien kiertotalouden mukaisten rakennettujen ympäristöjen luomiseen tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä
Vaikka kiertotalouden käsite rakennusalalla voi tuntua uudelta, sen periaatteita sovelletaan jo osittain rakentamisessa tälläkin hetkellä. Keskeisimpiä pinnalla olevia suuntauksia ovat rakennusten säilyttäminen korjaamalla ja kunnostamalla, niiden suunnitteleminen elinkaareltaan pitkäikäisiksi ja muuntojoustaviksi sekä kiertotalouden mukaiset materiaalivirrat ja rakennusosien uudelleenkäyttö.
Kiinteistöjen kunnostaminen ja peruskorjaaminen pidentää rakennusten elinkaarta ylläpitäen tilojen käytettävyyttä, vähentäen purkavan uudisrakentamisen tarvetta. Samaan tähdätään myös monipuolisiksi ja muuntojoustaviksi suunniteltavilla rakennuksilla, jotka pystyvät mukautumaan useampiin tarpeisiin säilyttäen arvonsa myös tulevaisuudessa. Näin jo nykyäänkin mahdollistetaan rakennusten pitkät elinkaaret, kun käyttötarpeiden muuttuessa voidaan peruskorjauksilla ja tilamuutoksilla päivittää kiinteistöjä erilaisiin tilanteisiin ja ihmisille soveltuviksi säästäen luonnonvaroja. Toimittajat ovat jo tuoneet markkinoille kiertotalouden mukaisia materiaaleja, kuten kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja uusiotuotteita, sekä luontopohjaisia haitta-aineettomia materiaaleja. Kuitenkin näiden kiertotalouden mukaisten materiaalien tai ratkaisujen osuutta valmiissa rakennuksessa ei aina tiedosteta eikä niitä ole tapana erikseen mitata kiertotalouden kriteerien ollessa vielä vakiintumattomia.
Perinteisesti arvon säilyttäminen alalla on keskittynyt rakennushistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltuihin rakennuksiin ja tunnistettujen arvokkaiden osien konservointiin. Materiaalien uudelleenkäyttäminen samassa tarkoituksessa tuhoamatta niihin valmistuksen yhteydessä sijoitettua arvoa on kuitenkin alkanut nousta enemmän pinnalle mm. hiilisäästöpotentiaalin vuoksi. Uudelleenkäyttöä pilotoivissa hankkeissa rakennukset on alettu nähdä materiaalipankkeina ja uudelleenkäyttöä on suunniteltu erityisesti purkavan uudisrakentamisen kohteisiin. Näissä tapauksissa purettavan rakennuksen osien ja materiaalien uudelleenkäyttömahdollisuuksia on päätetty selvittää, jotta niitä voitaisiin hyödyntää alueen uudisrakentamisen materiaaliresursseina. Näiden purkukohteiden rakennusosia ja -tuotteita olisi myös mahdollista tuoda markkinoille suoraan ehjänä irrotettuina ja uudelleenkäyttöä varten validoituina tai kunnostettuna uusiksi tuotteiksi. Haasteita nykypäivän uudelleenkäytölle on useita ja yksi liittyy siihen, etteivät purettavat rakennukset ole suunniteltu ehjänä osiin purettaviksi. Elämmekin murrosaikaa kohti ehjänä purettavaksi suunniteltua rakennuskantaa, joka mahdollistaa kustannustehokkaamman materiaalien uudelleenkäytön. Tämä siirtymä on jo aluillaan, kun tuotevalmistajat laativat uusia tarkoitukseen soveltuvia liitosratkaisuja mahdollistaen tulevaisuuden materiaalipankit.
Vaikka rakennusalalla puhutaan paljon hiilineutraaliustavoitteista, vähähiilisyydestä ja resurssitehokkuudesta, on uudistavien, ympäristövaikutuksiltaan positiivisten rakennettujen ympäristöjen suunnittelu vasta aluillaan. Näiden mahdollistamiseksi tarvitsemme monipuolisia, kiertotalouden mukaisia uusia ratkaisuja, jotka tulee huomioida kokonaisvaltaisesti jo hankesuunnittelusta lähtien aina rakentamiseen ja ylläpitoon saakka. Rakennusalan siirtymiseksi uudistavien ja hiilipositiivisten ratkaisujen suuntaan tarvitaan kaikkien arvoketjun osapuolten yhteistyötä muuttaaksemme tapaa, jolla suunnittelemme, rakennamme, käytämme sekä arvostamme rakennuksia.
Monialainen yhteistyö varmistaa uudistavien toimintatapojen toteutumisen aluesuunnittelussa
Rakennustason lisäksi on olennaista kiinnittää huomio siihen, millaiseen ympäristöön ne liittyvät ja millaisia toimintamalleja tämä siellä toimiville ihmisille mahdollistaa. Uudistava kaupunkielämä vaatii uudenlaista ajattelua ja innovaatioita. Emme voi nojata vanhoihin malleihin, kun rakennamme tulevaisuuden kaupunkeja. Jotta kiertotalouden ideologia voi juurtua syvälle yhteiskuntaamme, on tärkeää, että ihmiset omaksuvat uudenlaiset toimintatavat osaksi arkeaan. Kokonaisvaltainen ja osallistava lähestymistapa kiertotalouteen muovaa asuinalueista kestävän elämäntavan edelläkävijöitä.
Jokapäiväisellä ympäristöllämme on parhaat edellytykset vaikuttaa luontosuhteeseemme. Näkyykö ympärillämme pelkkää parturoitua nurmikkoa, vai saavatko myös pölyttäjiä palvelevat niityt kukoistaa? Monimuotoinen kasvillisuus tukee ihmisyksilöiden palautumista riippumatta siitä, koetaanko se esteettiseksi vai ei. Osallistavalla aluesuunnittelulla voidaan vaikuttaa siihen, miten tulevat asukkaat suhtautuvat villinkin näköiseen luontoon ympärillään. Rakennusten lisäksi ulkotilat hyötyvät elinkaarisuunnittelusta, jossa huomioidaan niin päivän, vuoden kuin vuosikymmentenkin kierron varrella tapahtuvat jatkuvat muutokset.
Kiertotalouden mukaisesti suunnitellulla alueella monipuoliset yhteisölliset jakamisen ratkaisut rikastuttavat asukkaiden arkea ja niitä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Alueen erilaiset, muuntojoustavat yhteistilat muodostavat monipuolisen verkoston, joka on suunniteltu palvelemaan eri käyttäjäryhmien tarpeita ja vastaamaan ajan tuomiin muutosvaatimuksiin. Onneksi monista ratkaisuista on olemassa versioituja, testattuja ja hyväksi havaittuja malleja, joten emme ole lähdössä matkaan tyhjästä.
Osallistavaan kiertotalouteen keskittyvät rakennussuunnittelu, tuote- ja aluekehitys ovat sekä ympäristön että yhteisön etu. Ne luovat pohjaa kestävälle tulevaisuudelle, jossa ihmiset elävät harmoniassa ympäristön kanssa, hyödyntäen resursseja älykkäästi ja tehokkaasti.
Teksti Ethican kiertotalousasiantuntijat:
Tuuli Kassi, arkkitehti
Elina Kinnunen, rakennusinsinööri ja ympäristötekniikan DI
Sanna Uotila, Collaborative & Industrial design
Ole yhteydessä, tai tutustu lisää rakennetun ympäristön palveluihimme: www.circular-built-environment.fi
