Oulun Energia on Pohjois-Suomen energiakonserni, jonka yhtenä arvona on ’vastuullisesti – meillä on tahto ja vastuu muuttaa maailmaa’.
Yritys lähti reilut kaksi vuotta sitten tarkastelemaan markkinamuutoksia ja näki, että kiertotalouteen pohjaava liiketoiminta on erittäin potentiaalinen aluevaltaus konsernille. Teemu Koskela palkattiin kehittämään ja johtamaan uutta kiertotalousliiketoimintaa huhtikuussa 2021 ja saman tien alkoi yhteistyö Ethican kanssa.
Juttelimme Teemun kanssa uuden liiketoiminnan taustoista tavoitteista ja laajemminkin kiertotalousnäkymistä.
Kerro ensin lyhyesti taustaa; miksi Oulun Energia halusi lähteä etsimään uutta liiketoiminnan kasvua kiertotalouden pohjalta?
Pohjalla oli näkemys siitä, että maailma muuttuu materiaali-intensiivisemmäksi ja sitä kautta erilaisten jätteiksi luokiteltujen materiaalien ja virtojen parempi hyötykäyttäminen on todella tärkeää. Ajatus, jossa vain energian tuottaminen aiheuttaisi ympäristökuormitusta ei ole paikkaansa pitävä, vaan suuri osa ympäristökuormituksesta liittyy materiaaleihin ja tuotteisiin.
Konsernin näkökulmasta kiertotalous nähdään kasvavana alueena, siihen investoimalla on järkevä tehdä fiksua liiketoimintaa ja parantaa siten konsernin toimintaedellytyksiä. Kiertotalouteen investointi on riskien hajauttamista, investoimme samaan aikaan energiamurrokseen ja näemme että kiertotalous ei ole sieltä pois, vaan laventaa toimintakenttäämme ja investointikohteita.
Miten lähditte liikkeelle, mitä teitte Ethican kanssa?
Huhtikuussa 2021 lähdimme selvittämään kiinnostavia kiertotalousneuvonantajia ja päädyimme Ethicaan. Näimme, että Ethicassa oli meille sopiva etenemismalli ja hyvä tiimi tarjolla strategian kehittämistyöhön.
Lähdimme liikkeelle tavoitetilan määrittelystä ja saimme heti alussa syväluotauksen siihen, mitä kiertotalous oikeasti on. Ryhdyimme sen jälkeen tutkimaan erilaisia kasvuekosysteemejä. Niitä oli paljon, 15-20 laidasta laitaan, ja vähitellen aloimme rajata niitä. Eli mitkä ovat kiinnostavia ekosysteemejä ja missä taas ei haluta olla mukana. Erilaisten työpajojen ja keskustelujen myötä rajasimme kasvuekosysteemit kahteen, jotka nimesimme seuraavasti: ’rakennusmateriaalien virtojen sulkeminen’ ja ’biovirroista uusia tuotteita’.
Kävimme myös läpi liiketaloudelliset parametrit, realiteetit, maturiteettitason sekä kasvun eri vaihtoehtojen keinovalikoimaa. Pidimme kasvuvaihtoehdot avoimina epäorgaanisista keinoista – yritystostot, osakkuudet ja erilaiset konsortiot – orgaanisiin, mukaan lukien investoinnit ja erilaiset jalostamot. Kampasimme niin ikään läpi mahdollisuuksia digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen ja skaalautuvuuteen. Lisäksi tarkastelimme myös perinteisempiä, volyymiperustaisia bisnesmalleja.
Yhteinen nimittäjä oli se, että pitää olla huipputiimi, ilman sitä emme saa aikaan merkittävää kasvua. Osaamiseen ja tiimiin pitää vahvasti panostaa, jotta mikään kasvustrategia on mahdollinen. Rakensimme toimintasuunnitelman, missä on kuvattu liiketoiminnalliset näkymät vuoteen 2025 ja 2030 ns. arkisempien toimenpiteiden lisäksi.
“Kiertotalous on paljon enemmän kuin mitä päivittäismedioissa kirjoitetaan.”
Mitä itse opit?
Opin valtavasti! Olen ollut pitkään energia- ja energiateknologia-alalla, ja tässä pestissä uuden oppimista ja opiskelua edelleen piisaa. Tiimitasolla ollut mahtava nähdä, kuinka iso porukka meiltä on ollut rakentamassa uutta yritystä; johtoryhmän lisäksi työhön on osallistunut paljon ihmisiä organisaation eri laidoilta ja koko henkilöstöä on osallistettu kehittämistyön tiimoilta.
Olen oppinut myös paljon tämänhetkisestä markkinasta: kiertotalouskenttä on aika jäsentymätön ja pirstaleinen; on hyvin monen näköistä toimijaa, jotka sanovat toimivansa kiertotaloudessa, mutta sitä voi pohtia kuinka hyvin se on realismia. Toisaalta on myös hienoja pioneereja, jotka uudistavan kasvun mukaisesti ovat tehneet hienoa työtä.
On selvää, että nykyinen elämisen ja kasvun malli ei voi jatkua näin. Planetaariset rajat tulevat vastaan, meidän materiaalisen elämäntavan tulee muuttua kestävämmälle pohjalle ja siinä on kiertotaloudella merkittävä rooli. Tarvitaan myös monien tapojen ja ajattelumallien uudistamista. On selvää, että Suomessa on paljon osaamista kiertotalouteen liittyen. Viime vuosina onkin nähty, että taloudellisesti hyvä responssi on ollut niillä jotka ovat panostaneet kiertotalouteen.
Mikä oli lopputulos? Minkälainen toimija uusi yritys on – minkälainen visio ja positiointi?
Lopputuloksena on Syklo Oy, jonka toiminnan kautta haluamme olla entistä vahvempi meidän nykyisille kumppaneille ja houkutella uusia kumppaneita mukaan. Syklon rooli on olla kiertotalouden orkestroija, joka rakentaa liiketoimintaa vahvojen kumppanuuksien päälle. Syklo toimii b2b-kentässä ja tulee vastaamaan siitä, että erilaiset jäte/sivuvirrat tullaan jalostamaan entistä paremmiksi tuotteiksi. Haluamme toimia yhdessä jätelogistiikan, materiaalitoimijoiden ja energiateollisuuden kanssa, houkutella parhaita osaajia, tulla valtakunnalliseksi toimijaksi ja kasvaa kansainvälisesti. Visiomme on se, että menemme kumppaneiden kanssa kohti kiertotaloutta ja jopa sen yli! V. 2025 tavoitteena on yli 50M€ liikevaihto ja 2030 yli 100M€.
Miten tästä eteenpäin, miltä näyttää tulevaisuus?
Nythän meillä on kädet täynnä töitä, rekrytoimme uusia ihmisiä, luomme suhteita eri sidosryhmiin, tutkimme tosi aktiivisesti eri kasvuvaihtoehtoja, ja jos markkinoilla on firmoja jotka haluavat kasvaa ja kehittyä, me olemme varmasti hyvä kasvun matkakumppani.
Viiden vuoden päästä materiaali-intensiivisyys on voimistunut entisestään; entistä pienempi osa jätteistä menee energiakäyttöön ja niille on jo löydetty korkeamman arvon käyttökohteita. Syklo on muutoksen mahdollistaja ja teknologiakehittäjä; viiden vuoden päästä taskussa on ”kiertotalouden Wolt”, ja aiemmin jätteeksi kutsutut materiaalivirrat löytävät paremmin kodin.
Mikä on viestisi yrityksille, jotka miettivät uuden kiertotalousliiketoiminnan synnyttämistä?
Kannattaa lähteä liikkeelle hankkimalla hyvää osaamista, tietoa ja hyviä neuvonantajia. Pitää uskaltaa tarttua luuriin ja jutella ihmisten kanssa hyvin laajalti ja kuunnella uteliaasti eri tahojen ajatuksia ja näkemyksiä.
Kiertotalous on paljon enemmän kuin mitä päivittäismedioissa kirjoitetaan. Jätteet ovat usein vielä asioita jotka eivät näy eivätkä kuulu, niistä pitää vaan päästä eroon jotenkin, vaikka itse asiassa ongelman ratkomiseen voi liittyä erittäin mielenkiintoisia asioita; pitää vaan pitää uskaltaa mennä asioiden äärelle. Eikä kannata yllättyä siitä, että monessa kohdin on ladunaukaisijan roolissa; asioita pitää vain lähteä tekemään ensimmäistä kertaa.
