”Enää ei ole aikaa ”hähmäisyydelle”: yritykset joko pyrkivät luomaan ratkaisuja, joilla parannetaan ympäristön ja yhteiskunnan tilaa, tai käyttävät ratkaisuja, joilla planeetan resurssit käytetään loppuun”. Näin todetaan v. 2022 ulos tulleessa Forum for the Future:n ja WBDSC:n raportissa.

Samoin EU:n Kiertotaloussuunnitelma (2020) toteaa, että EU:n tulee siirtyä regeneratiiviseen kasvumalliin, jossa planeetalle annetaan enemmän kuin siltä otetaan.

Pitkä matka on siis tultu yritysvastuullisuudesta sustainabilityyn, sieltä kiertotalouteen ja nyt viimeisen kolmen vuoden ajan uudistava/regeneratiivinen kiertotalous –termi on kasvattanut rooliaan takahuoneesta kohti parrasvaloja. Termejä tärkeämpää on tietysti se, mihin kohtaan yritykset asettavat riman tavoitteiden ja konkreettisen tekemisen suhteen, joten nyt on aika perata tarkemmalla tasolla, mitä uudistava kiertotalous tarkoittaa ja miksi on äärimmäisen tärkeää ottaa se viimeistään nyt johtoryhmän agendalle. Edelläkävijäesimerkkejä tulee koko ajan lisää, niistä kirjoitusta lisää tuonnempana.

Uudistava -termin taustaa

Niin kuin harva asia tässä maailmassa, ‘uudistava/regeneratiivinen’ ei ole syntynyt tyhjästä, vaan on ollut osa erilaisia viitekehyksiä jo pitkään. Esimerkiksi jo 90-luvulta lähtien kehitetty Cradle-to-Cradle (C2C) -lähestymistapa esittää, että yritysten tulee siirtyä pelkästä ongelmien hidastamisesta ja “vähemmän huonoista” ratkaisuista kohti ongelmien ratkaisijan roolia ja 100 % hyvää bisnestä (eroa kuvataan myös sanaparilla ekotehokkuus vs. ekovaikuttavuus; from eco-efficiency towards eco-effectiveness). C2C-viitekehyksen kehittäjät M. Braungart ja W. McDonough ovatkin osuvasti kysyneet, onko nollataso todellakin parasta mihin ihmiset pystyvät ja eikö pelkkä nollaan kurottelu ole visiona varsin masentava. Tätä nollaan tähtäämistä kuvaa hyvin tämän hetken vahva fokus hiilineutraalisuuteen pyrkimisessä, joka on toki hyvä ja välttämätön asia, mutta riittämätön ja jättää huomiotta paljon mahdollisuuksia huomattavasti laajempaan positiiviseen vaikuttavuuteen (ja itse asiassa myös hiilinegatiivisuuden välttämättömyyteen).

https://www.donitsitalous.fi/

Toinen hyvä ison kuvan ajatuksellinen ankkuri ‘uudistava’ -termille on esimerkiksi Kate Raworthin v. 2012 kehittämä Donitsitalous –malli (eng. Doughnut economics), jonka ytimessä on visio siitä, miten voimme yhteiskuntina ja yrityksinä kukoistaa yhden maapallon kantokyvyn rajoissa. Donitsi kuvaa parametrejä uudistavalle taloudelle, joka on paitsi ekologisesti kestävä – donitsimallin kattona on planeetan 9 rajaa – myös sosiaalisesti oikeudenmukainen ja turvallinen – donitsin “lattian” muodostaa sosiaalisten näkökulmien eri ulottuvuudet (oikeus veteen, ruokaan, koulutukseen, tasa-arvoon, jne.).

‘Uudistava/regeneratiivinen maatalous’ -termiä on käytetty ehkä pisimpään, ja se antaa myös hyvin konkreettisen muodon uudistava –sanalle. Maatalous -kontekstissa tavoitteena on maaperän kasvukunnon parantaminen. Lähes poikkeuksetta nykyiset tehotuotantomenetelmät, joissa käytetään väkilannoitteitta ja torjunta-aineita köyhdyttävät maaperää ja pitkällä aikavälillä maaperä ei enää jaksa tuottaa satoa.

Juuri näin on käymässä myös laajemmassa mittakaavassa kiihtyvällä vauhdilla; imemme maapallon resursseja “kuiviin” vähitellen kuihduttaen paitsi elinympäristömme niin myös liiketoiminnan pohjan, koska jokainen yritys on jollain tavalla riippuvainen luonnosta, sen tuottamista raaka-aineista, resursseista ja erilaisista ekosysteemipalveluista (esim. mehiläisiä tarvitaan pölyttämään vaikkapa kahvipuut, jotta me voimme nauttia kahvista).

Kiertotaloudesta uudistavaan kiertotalouteen

Vaikka kiertotalouden toimintamalli on välttämätön, on aiheellista kysyä, onko materiaalin korkea-arvoisena kierrossa pitäminen ja luonnon resurssien säästäminen riittävä tavoite, vai pitäisikö lähestymistapana olla vielä systeemisempi ymmärrys sosiaalisen, talouden ja ympäristönäkökulmien riippuvuuksista ja yhteispelin tarpeesta näiden välillä? Ja vastaus on, että laajempi näkökulma on itse asiassa välttämätön, jotta yritykset voivat ponnistaa uudelle tasolle.

Oheinen graafi (Bocken & Short, 2021) kuvaa uuden tavoitetilan muutosta erinomaisesti, ja huomion arvoista kuvassa on se, että ’kiertotalous’ -sanan jälkeen on itse asiassa vielä kolme tavoitteellisempaa porrasta kavuttavana.

https://www.researchgate.net/publication/360334954_The_Sufficiency-Based_Circular_Economy-An_Analysis_of_150_Companies

Forum for the Future määrittelee termin näin: ”uudistava ja oikeudenmukainen lähestymistapa tarkoittaa 1) halua tukea luonnon kykyä eheyttää ja uudistaa 2) ymmärrystä siitä, että ihmiset ovat fundamentaalisesti osa luontoa 3) sitä, että kunnioitetaan jokaisen universaalia oikeutta ja potentiaalia kukoistaa.”

Hahn & Tampe (2021) määrittelevät uudistavan bisneksen seuraavasti: ”Yrityksiä jotka kukoistavat sosio-ekologisten systeemien hyvinvoinnin kautta parantaen niitä samalla vuorovaikutteisessa kehittämisprosessissa.”

Ethican kiertotalousoppaassa (kesäkuu 2021) määrittelimme uudistavan kasvun näin: ”Talouden ja hyvinvoinnin kasvua, joka toteutuu, kun toiminta keskittyy resurssien kuluttamisen sijaan niiden jatkuvaan uudistamiseen. Tämä tarkoittaa materiaalikäyttöä ja tuotteiden suunnittelua siten, että ne palautuvat ihmiskunnan rakentamiin ainekiertoihin luonnon ekosysteemejä tukevalla tavalla. Tällöin hyödykkeiden tuottamisella ja käytöllä on ekologista, sosiaalista ja taloudellista pääomaa kasvattava vaikutus. Yrityksille se tarkoittaa innovointia ja uudistumista, mikä rakentaa tulevaisuuden menestyjiä.”

Huh huh, aikamoista sanataidetta, voi lukija todeta! Näistä saattaa johtoryhmällä olla vielä pitkä loikka strategisten tavoitteiden asettamiseen saatikka käytännön suunnitteluratkaisujen miettimiseen. Tai sitten ei.

Ketkä jo toteuttavat uudistavan kiertotalouden mukaista liiketoimintaa?

Muutama edelläkävijäesimerkki lienee tarpeen. Aloitetaan omista kestosuosikeistani: Mattofirma Interface lähti radikaalisti uudistamaan liiketoimintaansa jo vuonna v .1994 perustaja-toimitusjohtaja Ray Anderssonin ajattelutavan täyskäännöksen myötä. Suunnitteluratkaisujen pohjaksi otettiin biomimiikka (eli haetaan oppia luonnon suunnitteluratkaisuista) ja koko henkilökunta koulutettiin aiheesta, samalla kun liiketoimintamallia alettiin kehittää myymisestä palveluihin. Listaa Interfacen innovaatioista voisi jatkaa loputtomiin, mutta tässä kohtaa riittää se, että alun perin visiona oli v. 2020 mennessä Mission Zero, mutta uudistava-ajatteluun perustuen uusi ’Climate Take Back’ -ohjelma lanseerattiin jo v. 2016.

Toinen sielun värekarvoja nostattava esimerkki on ruotsalainen urheiluvaatebrändi Houdini, jolla on myös meneillään vastaavanlainen transformaatiomatka. Heidän olemassaolonsa tarkoitus ja visio on vapaasti suomennettuna näin: ”Haluamme inspiroida ja mahdollistaa ihmiskuntaa uudelleen luontoyhteyteen, elää terveellisempää ja onnellisempaa elämää osana luontoa, kehittyä yksilöinä ja rakentaa kukoistavaa yhteiskuntaa hyvinvoivalla planeetalla meille ja tuleville sukupolville .”

Lisäksi kannattaa tsekata esimerkiksi seuraavat: lattioita suunnittelevan ja valmistavan Tarkettin Human Conscious Design® -lähestymistapa; suomalaisten Origin by Ocean ja Granulous -yritysten missiot ja mielettömän hienot innovaatiot sekä Stora Enson regeneratiiviset tavoitteet. Niin ikään Guyaki -mateejuoman tekijöillä on hieno visio, ja paljon inspiroivaa ”uudistava” -konkretiaa, johon tutustua.

5 askeleen kautta liikkeelle

  1. Ota hetki aikaa lukemiselle, pohdinnalle ja keskusteluille. Toisin sanoen, tee henkistä tilaa uudelle ajattelutavalle ennen kun lähdet miettimään konkreettisia bisnesratkaisuja.
  2. Tarkastele yritystoimintasi nykytilaa systeemitasolta eli ns. lintuperspektiivistä: mitkä toiminnot ovat jo nyt kiertotalouden mukaisia, ehkä jopa uudistavia ja missä jäädään selkeästi pakkasen puolelle. Onko arvoketjussa ”mustia laatikoita” eli kohtia, joista ei itse asiassa ole tarkempaa tietoa?
  3. Hyödynnä ”outside-in” -lähestymistapaa: sidosryhmien tunnistamisessa on perinteisesti lueteltu esim. työntekijät, asiakkaat, omistajat, toimittajat, kumppanit, lainsäätäjät ja media. Uudistava kiertotalousbisnes ottaa huomattavasti laajemman perspektiivin; yritys nähdään osana (planetaarista) (eko)systeemiä – johon se vaikuttaa joko nettopositiivisesti tai negatiivisesti. Eli sidosryhmien tarkasteluun kuuluvat jatkossa toiminnasta riippuen vaikkapa vesistö, jossa tehdas sijaitsee, maaperä, josta yrityksen raaka-aineet ovat lähtöisin tai paikallisyhteisö, jonka elämään yrityksen toiminta vaikuttaa. Eikä pidä unohtaa tulevia sukupolvia; tämän päivän innovaatiot vaikuttavat vähintään yhtä merkittävästi heidän elämäänsä kuin nykyisen päättäjäsukupolven elämään.
  4. Mikä on nykyinen strategia & tavoitteet ja millä perusteella päätökset TKI-prosessissa tehdään? Peilaa nykyistä mallia uudistava-ajatteluun; missä sijaitsevat kriittisimmät kehityskohteet ja miten jatkossa luodaan arvoa asiakkaalle uudella toimintamallilla?
  5. Johtoryhmän ’mitä tarkoittaa uudistava kiertotalousbisnes’ -työpajan jälkeen on aika ottaa mukaan koko henkilökunta; koulutuksen tarpeen lisäksi heillä voi olla jo nippu ratkaisuja, joita voitte lähteä viemään eteenpäin.

Ja nyt oletkin jo uudistava kiertotalousbisnes -matkalla ja kohti 100% hyvää bisnestä!

Teksti: Anne Raudaskoski, Head of Consulting & Ethican toinen perustaja