Yritykset, jotka huolellisesti suunnittelevat muutoksen kohti kiertotalouden toimintamallia, ovat voittajia. Pitkäjänteinen ja kestävä kasvu, innovaatiopotentiaalin turvaaminen, asiakastyytyväisyys, säästöt ja materiaalitehokkuus ovat heidän menestyksensä perusta.

Kasvihuonekaasupäästöt syntyvät energian käytöstä ja tavaroiden valmistuksesta.Ilmastotavoitteiden näkökulmasta kiertotalous  on välttämätön toimintamalli – yli 60% päästöistä syntyy heikosta materiaalien hallinnasta.

Kiertotalous on päästöttömyyden perusta. Se on uusiutuvaan energiaan perustuva talous -ja toimintamalli, jossa jäte ja päästöt on suunniteltu pois. Toisin sanoen, kasvua  luodaan yhden maapallon kantokyvyn rajoissa ja se irtikytketään tuhlailevasta resurssien käytöstä pitämällä kaikki materiaali kierrossa.

Muutamia ajureita kiertotaloudelle:

Jotta nykyinen liiketoiminta -ja elinympäristömme voi toimia ja kukoistaa tulevaisuudessakin, globaali tavoite on radikaalisti jarruttaa ilmaston lämpenemistä. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali maa v. 2035.

  • Kaikki mitä käytämme tulee luonnosta. Globaalien resurssien (esim. metallit, mineraalit, biomassa, fossiiliset polttoaineet…)  käytön on arvioitu kaksinkertaistuvan (tällä hetkellä yli 100 miljardia tonnia/vuosi) v.2060 mennessä ja suomalaisten resurssien käyttö vastaa tällä hetkellä neljän maapallon resursseja. Oleellista on muistaa, että tuotteen ympäristövaikutuksista yli 80% määräytyy jo suunittelupöydällä.
  • Nykyinen,  ota-käytä-heitä pois -toimintaan perustuva talousmallimme on tuhlaritaloutta: valtaosa käyttämistämme tuotteista päätyy jätteeksi, globaalilla tasolla vain 9% arvokkaista materiaaleista pysyy kierrossa. Rahassa mitattuna menetämme vuosittain miljardeja, samaan aikaan kun kiertotalous on miljardien mahdollisuus yrityksille ja yhteiskunnalle. Yksin Suomessa varovaisella kulmakertoimella potentiaali on n. 3 miljardia.
  • Lainsäädännössä luodaan jatkuvasti uusia kannustimia siirtyä kiertotalouteen sekä kansallisella että EU:n tasolla. v. 2020 julkistettu European Green Deal tähtää mittaviin toimenpiteisiin läpi sektorirajojen esimerkiksi rakentamisen, tekstiilien, muovien, tuotesuunnittelun, uudelleen hyödyntämisasteen nostamisen osalta, ja isona tavoitteena on hiilineutraali Euroopan manner v. 2050.