”Kaikki muu riippuu suunnittelusta. Vaikka jäte käsiteltäisiin kuinka tehokkaasti tahansa, suunnittelu määrittelee sen, miten helposti tuotetta voidaan ylläpitää, purkaa, korjata & koota uudelleen ja uudelleen valmistaa. Paljon kuulutettu fakta on, että 80 % tuotteen ympäristövaikutuksista määritellään suunnitteluvaiheessa.” Kirjoitin näin v. 2015  ‘Boosting Circular Design for a Circular Economy’ -raportissa juuri ennen EU:n ensimmäisen kiertotaloussuunnitelman julkistamista.

Paljon on tapahtunut sen jälkeen. Circular design eli kestävä tuotesuunnittelu (myös ekosuunnittelu) on saanut jalansijaa yhä useamman yrityksen suunnitteluprosesseissa.

Parempaa bisnestä

Olen vetänyt Circular Design Sprinttejä lukuisten yritysten kanssa (esim. retkivarustebrändi Primus, kuljetuspakkauksia valmistava Nefab ja Venäjän suurin huonekaluyritys First Furniture) Suomen lisäksi mm. Ruotsissa, Saksassa, Venäjällä, Virossa ja Latviassa. Kaikkia näitä yrityksiä yhdistää se, että jokainen on halunnut viedä tuote- ja palvelusuunnittelunsa uudelle tasolle. Miksi? Koska he ovat nähneet tämän olennaisena kilpailuedun tekijänä ja haluavat olla luomassa uusia ratkaisuja nopeasti kasvavaan asiakaskysyntään. Näin toimii myös ruotsalainen urheiluvaatebrändi Houdini, joka haluaa maksimoida positiivisen kädenjälkensä omien tuotteidensa kautta ja olla 100 % kiertotalouden mukainen.

EU:n kiertotaloussuunnitelmassa todetaan, että yritykset käyttävät noin 40 % budjetistaan materiaaleihin. Jos yritykset saisivat tuotteensa takaisin asiakkailtaan uudelleen hyödyntämistä varten, syntyisi helposti säästöjä ja päästövähennyksiä neitsytraaka-aineiden tarpeen vähentyessä. Philipsin pääjohtaja Frans Van Houten on todennut saman asian näin: ”jos tuote on 5 % kalliimpi valmistaa, mutta 8 vuoden päästä saat 30 % sen arvosta takaisin, niin se on hyvä business case yritykselle.”

Kestävä tuotesuunnittelu tulee – oletko valmis?

1.3. on taas yksi merkkipaalu, silloin astuu voimaan EU:n uusi energiamerkintä ja kiertotalousvaatimukset lukuisille tuotteille. Tämä tarkoittaa esimerkiksi korjattavuuden, kierrätettävyyden ja pitkäikäisyyden vaateita, eli juuri niitä kestävän tuotesuunnittelun periaatteita, joita tälläkin hetkellä työstämme yritysten suunnittelutiimien kanssa. Ranska on jo luonut oman tuotteiden korjattavuusindeksin osaksi lainsäädäntöä. Lisäksi poliittisen kiertotalouspioneerimme Sirpa Pietikäisen johdolla EU-parlamentti julkaisi juuri mietinnön, jossa vaaditaan komissiota asettamaan vielä tarkemmat tavoitteet kestävälle tuotepolitiikalle. Niin ikään vihreän rahoituksen kasvu ottaa peninkulmaharppauksia koko ajan.

 

Paras tapa lähteä liikkeelle on tietysti nykytila: mitkä ovat nykyiset suunnitteluperiaatteemme, millä perusteella teemme päätökset? Mitä meille tarkoittaa ekosuunnittelu? Entä onko meidän palvelumallimme yksittäinen ostotapahtuma vai voisiko siihen liittyä laajempi palvelukokonaisuus? Tai: ovatko tuotteidemme materiaalit myrkyttömiä, tai tiedämmekö edes mitä kemikaaleja ne sisältävät; ovatko ne oikeasti turvallisia ja terveellisiä useiden elinkaarien ajan? Jos sinulla on vastaus näihin kaikkiin, onnittelut! Voimme miettiä seuraavaksi, miten valmis tuote on Cradle to Cradle -sertifioitavaksi. Jos jokin vastauksista puuttuu, ehkä meidän kannattaa jutella asiasta enemmän?

 

Anne Raudaskoski

Head of Consulting & Co-Founder, Ethica

 

Lue lisää Circular Designista blogistamme täältä

Lue lisää tuotekehityksestä blogistamme täältä